TULKAA KULUTTAVAN TULEN TYKÖ SANANKUULOON JA USKOVIEN YHTEYTEEN VIRVOITTUMAAN

Vielä on tilaa sanankuuloon

HAKEMISTO

Psalmi 84

1 Kooran lasten Psalmi, Gittitin päällä, edelläveisaajalle. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Seebaot!

2 Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin: minun ruumiini ja sieluni iloitsee elävässä Jumalassa.

3 Sillä lintu on huoneen löytänyt, ja pääskynen pesänsä, johonka he poikansa laskevat: sinun alttarisi, Herra Seebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.

4 Autuaat ovat, jotka sinun huoneessasi asuvat: he kiittävät sinua iankaikkisesti, Sela!

5 Autuaat ovat ne ihmiset, jotka sinun pitävät väkenänsä, ja sydämestänsä vaeltavat sinun jälkeesi,

6 Jotka käyvät itkun laakson lävitse, ja tekevät siellä kaivoja; ja opettajat monella siunauksella kaunistetaan.

7 He saavat yhden voiton toisen jälkeen, että tunnettaisiin oikea Jumala Siionissa.

8 Herra Jumala Seebaot, kuule minun rukoukseni: ota, Jakobin Jumala, tätä korviisi, Sela!

9 Katsele siis, Jumala, meidän kilpemme, katso sinun voideltusi kasvoja.

10 Sillä yksi päivä esikartanoissasi on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartija Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomien majoissa.

11 Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi: Herra antaa armon ja kunnian: ei hän anna hurskailta mitään hyvää puuttua.

12 Herra Seebaot, autuas on se ihminen, joka sinuun uskaltaa.

Jes. 33:13-24  Niin kuulkaa nyt te, jotka kaukana olette, mitä minä olen tehnyt; ja te, jotka olette läsnä, havaitkaa minun väkevyyteni.  Syntiset Siionissa ovat peljästyneet, hämmästys on tullut ulkokullattujen päälle (ja sanovat): kuka on meidän seassamme, joka taitaa asua kuluttavaisen tulen tykönä? kuka on meidän seassamme, joka voi asua iankaikkisten hiilten tykönä? Joka vanhurskaudessa vaeltaa ja puhuu oikeutta; joka vääryyttä ja ahneutta vihaa, ja vetää kätensä pois, ettei hän ota lahjoja; joka tukkii korvansa kuulemasta veren vikoja, ja peittää silmänsä näkemästä pahaa: Hän on korkeudessa asuva, ja kalliot ovat hänen linnansa ja tukeensa: hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä hän ole epäilevä vedestänsä. Sinun silmäsi näkevät kuninkaan kunniassansa: ne näkevät maan levitettynä. Sinun sydämesi ihmettelee, (ja sanoo:) kussa nyt ovat kirjanoppineet? kussa ovat neuvonantajat? kussa tämän maailman tutkija on? Etkä myös sinä ole näkevä sitä väkevää kansaa, sitä syväkielistä kansaa, jota ei ymmärretä, ja oudosta kielestä, jota ei taideta ymmärtää. Katso Siionia, juhlakaupunkiamme; sinun silmäsi on näkevä Jerusalemin kauniin asumuksen, majan, jota ei viedä pois, jonka paanuja ei ikänä pidä temmattaman ylös, ja jonka köysiä ei ikänä pidä katkottaman. Sillä Herra on siellä oleva väkevä meidän tykönämme, ja siellä pitää oleman leviät virrat ja ojat; ei venheellä taideta mennä sieltä ylitse, eikä laiva taida sinne purjehtia; Sillä Herra on meidän tuomarimme, Herra on meidän opettajamme; Herra on meidän kuninkaamme, hän auttaa meitä. Anna heidän pingottaa köytensä, ei ne pidä kuitenkaan pitämän, niin ei pidä myös heidän hajottaman lippua pielten päälle; sillä paljo kalliimpi saalis pitää jaettaman, niin että ontuvat myös ryöstävät. Ja ei yhdenkään asuvaisen pidä sanoman: minä olen heikko; että kansalla, joka siellä asuu, pitää oleman syntien päästö.

MIKSI KAIKKI IHMISET EIVÄT PELASTU JA NIIN HARVA ON OIKEIN USKOMASSA?

(Perustelut löytyvät raamatusta, katso jäljempää!)
Kaikki ihmiset syntyvät Jumalan lapsina ja jos lähtö ajasta iäisyyteen tapahtuu jo pienenä lapsena, ihminen pelastuu. Pelastuvia on näin ollen vuosituhansien aikana tullut lukematon määrä kaikista kansoista ja kielistä. Toiset Jumala jättää tänne maan päälle kilvoittelemaan. Jumala näkee hyväksi koetella ihmisten uskoa, ovatko he todella loppuun asti pysyväisiä uskossa ja rakastavatko he enemmän valkeutta kuin pimeyttä. Jumalan ajatukset ovat niin paljon korkeampana meidän ajatuksiamme, ettemme voi aina ymmärtää Jumalan tarkoituksia. 
Valitettavasti suurin osa ihmisistä lankeaa syntien vuoksi pois uskosta, kun ei ole Jumalan seurakunnan hoidossa, jossa saa ammentaa evankeliumista voimaa ja puhdistusta. 

Ja Jumala vetää ja herättää Pyhällä Hengellä ihmisiä ottamaan vastaan evankeliumin, jonka ydin on synninpäästö uskovilta, jotka ovat jo ottaneet sen vastaan ja tai he ovat säilyneet lapsen uskossa, joilla on Pyhän Hengen saarnavirka julistaa syntejä anteeksi. Mutta ihmiset vastustavat sitä ja jos torjuminen jatkuu niin pitkään, että armon aika menee ohi, menee pelastusmahdollisuus myös ohi ikuisesti ja edessä on iankaikkinen vaivan paikka, kadotus. Jos taas ihminen suostuu Jumalan kutsuun ja tahtoon, niin Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki vievät kyllä taivaaseen ihmisen Jumalan seurakunnan yhteydessä. Pelastuminen on siis 100% Jumalan armoa ja lahjaa ihmisille, minkä eteen ihminen ei omalta puoleltaan voi tehdä mitään, vaan kaikki on Pyhän Hengen voimassa. Mutta ihmiset vastustavat Jumalan tahtoa, he tekisivät jotakin itsekin sen eteen tai estelevät itseänsä, ettei Jumala saisi vaikuttaa heissä parannusta.

Jumala siis vaikuttaa ihmisissä sekä tahdon että tekemisen. Mutta ihmiset vastoin Jumalan vaikuttamaa tahtoa ja kaipausta sielussansa eivät ota Jumalan armoa vastaan, niin he menevät vastoin Jumalan heissä vaikuttamaa tahtoa helvettiin. He kuuntelevat enemmän sielunvihollisen, epäuskoisen maailman ja oman turmeltuneen luontonsa ääntä kuin Jumalan ääntä ja uskovat valheen saarnan.  

Jo lapsesta saakka heidät paadutetaan, he paaduttavat itsensä ja paatuvat. He eivät jo lapsuudessa, nuoruudessa ota kuuliaisuutta totuuteen, Jumalan äänelle omassa tunnossa. He uskovat enemmän järkeensä, sielun vihollisen saarnaan, väärän vanhurskauden opetuksiin, muiden väärämielisten sanoihin, rakastavat maailmaa, hekumaa enemmän kuin Jumalaa jne. Tärkeämpää on ajallinen kuin sielun autuus. Ihminen siirtää parannusta myöhäisemmäksi, jolloin se on jo liian myöhäistä.

Ihminen uskottelee Jumalasta niin armollisena, että ihminen ilman parannusta, syntien anteeksi saamista ja synneistä luopumista voisi pelastua. Kuvittelee, että kun vain rukoilee ja että Jumala on armollinen, ilman Pyhän Hengen lahjana vastaanotettua uskoa, Jeesuksen omilta saatua synninpäästöä, evankeliumia, voisi pelastua. Ihmiset ajattelevat, että monella tavalla voisi pelastua ja jokainen uskoi miten hyvänsä, sillä väärällä uskollakin pelastuisi.

On ahdas portti ja kaita tie, jota ruvetaan laventamaan ja ollaankin lavealla tiellä. He rakastavat enemmän ihmiskunniaa tai pelkäävät mitä muut ihmiset ajattelevat, sanovat, suhtautuvat, jos he tekevä parannuksen oikeaan elävään uskoon.

Ihmisten on vaikea luopua maailman rakkaudesta, viihteestä, hekumasta, ahneudesta jne. On paljon asioita, jotka menevät uskon edelle. On muita asioita, jotka ovat tärkeämpiä, uskon asiaa ei pidetä niin tärkeänä, sitä ei ajatella se torjutaan tai siirretään tuonnemmaksi. Myös väärä hengellisyys, jumalisuus, filosofiat, omat tai yhteiset käsitykset joidenkin samanmielisten kanssa ovat niin kiinnittäneet ihmisen, ettei ihminen halua niistä luopua eikä nöyrtyä Jumalan tahtoon.

Sielun vihollinen pitää ihmistä kovasti kiinni, ettei hän tekisi parannusta. Ahdas portti ja kaita tie näyttävät mahdottomana ihmiselle ja myös ihminen voi katsoa omaa mahdottomuuttaan, jota sielunvihollinen syöttää ihmiselle uskomisen esteeksi.

On vaikeaa kulkea kaitaa tietä, se ei ole helppoa, kun tulee vastaan monta vaivaa ja vastusta. Kun pääsee yhden ylitse ja toisen lävitse, niin on jo kolmas vastassa. Tosin kun ihminen saa parannuksen armon ja ottaa vastaan evankeliumin, niin Jeesus sanoo, että minun kuormani on keveä.

Kaidalle tielle meneminen ja tiellä kulkeminen vaativat nöyrtymistä parannukseen päivittäin, hetkittäin ja taistelua syntejä vastaan.

TEHOKKAITA PAADUTTAJIA, JOITA MM. MEDIA JA MAAILMA NYKYÄÄN TARJOAA JOKA "TUUTISTA". NE OVAT PALJON VAARALLISEMPIA MITÄ VOISI KUVITELLAKAAN!

Makea, kiehtova, viettelevä turmeltuneelle ja hienoilla verkoillakin vielä kietova vanhalle osalle: Tanssi, kevyt ja raskas musiikki, himoja ruokkivat elokuvat, kuvat. Väärät hengellisyydet, väärät opetukset, hyväksyminen vähän tai paljon jotakin väärää. Tottelemattomuus Pyhä Hengen neuvoille, parannuksen teon viivyttely, totuttelu vähän syntiin. Meneminen epäuskoisten mukaan vastoin Jumalan tahtoa. Julkisynnit. Ottaminen puolison epäuskoisista ja vääristä hengellisyyksistä. Mieli: Minä vähän tai paljon katselen, kuuntelen, teen sopimatonta uskolle ja hyvälle omalle tunnolle, voinhan minä tehdä sitten parannuksen. Mutta parannusta ei voi tehdä, ellei Jumala anna tuntoa synneistä ja mahdollisuutta, armonaikaa siihen. Jne.

Hepr. 12:16-17 Ettei joku olisi huorintekijä eli jumalaton niin kuin Eesau, joka yhden aterian tähden myi pois esikoisuutensa oikeuden. Sillä te tiedätte, että kuin hän sitten tahtoi periä siunausta, tuli hän hyljätyksi; sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen sijaa, vaikka hän sitä kyyneleillä etsi.

Jer. 2:21-23 Mutta minä olen istuttanut sinun parhaaksi viinapuuksi ja totiseksi siemeneksi; kuinka sinä olet nyt muuttunut niin karvaaksi ja metsäviikunapuuksi. Sillä jos sinä vielä lipeällä pesisit itsesi ja ottaisit paljon saippuaa, kuitenkin sinun pahuutesi näkyy minun edessäni, sanoo Herra, Herra. Kuinka siis sanot: en minä ole saastainen, en minä seuraa Baalia? Katso tietäsi laaksossa, ajattele, kuinka tehnyt olet: sinä nopsa naaras kameli, joka sinne ja tänne juokset.

Jes. 1:15    Ja kuin te parhaallansa käsiänne nostatte, niin minä kuitenkin käännän silmäni teistä pois; ja vaikka te paljon rukoilisitte, en minä kuitenkaan teitä kuule; teidän kätenne ovat verenvikoja täynnä.

Ilm. 3:7     Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: näitä sanoo se Pyhä, se totinen, jolla on Davidin avain, joka avaa ja ei yksikään sulje, joka sulkee ja ei yksikään avaa;

Jes. 6:10  Paaduta tämän kansan sydän, ja anna heidän korvansa paksuksi tulla, ja sokaise heidän silmänsä, ettei he näkisi silmillänsä, eikä kuulisi korvillansa, eli myös ymmärtäisi sydämellänsä, eli kääntäisi itseänsä ja parannetuksi tulisi.

Jes. 63:17  Miksi, Herra, sallit meidän eksyä sinun teiltäsi, ja annoit sydämemme paatua, ettemme sinua peljänneet? Palaja palvelijasi tähden ja perimisesi sukukuntain tähden.

Joh. 12:40   Hän sokaisi heidän silmänsä, ja paadutti heidän sydämensä, ettei he näkisi silmillä, eikä ymmärtäisi sydämellä, ja kääntäisi itseänsä, ja minä parantaisin heitä.

Room. 9:18  Niin hän siis armahtaa, ketä hän tahtoo, ja paaduttaa, kenenkä hän tahtoo. 

Ps. 102:13  Nouse siis ja armahda Siionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.

Room. 11:20-21 Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää. Sillä jos ei Jumala luonnollisia oksia armahtanut, katso, ei hän sinuakaan armahda. Sen tähden katso tässä Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niissä, jotka lankesivat, mutta hyvyyttä itse sinua, jos sinä ainoastaan hyvyydessä pysyt; muutoin sinäkin leikataan pois.

 Hepr. 12:4-6  SILLÄ ETTE OLE VIELÄ HAMAAN VEREEN ASTI KILVOITELLEN SYNTIÄ VASTAAN OLLEET, JA TE OLETTE JO UNOHTANEET SEN SANAN, JOKA TEILLE NIIN KUIN LAPSILLE PUHUU: MINUN POIKANI, ÄLÄ KATSO YLEN HERRAN KURITUSTA, JA ÄLÄ NÄÄNNY, KOSKA HÄNELTÄ RANGAISTAAN, SILLÄ JOTA HERRA RAKASTAA, SITÄ HÄN MYÖS RANKAISEE; MUTTA JOKAISTA POIKAA HÄN PIEKSÄÄ, JONKA HÄN KORJAA.

Joh. 5:21   Sillä niin kuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.

1. Kor. 15:34 Herätkää ylös hurskaasti ja älkää syntiä tehkö; sillä ei muutamat Jumalasta mitään tiedä. Häpeäksi minä näitä teille sanon.

Ef. 2:1 -10

1 Ja myös herätti teidät, kuin te kuolleet olitte ylitse käymisten ja syntien tähden,

2 Joissa te muinoin vaelsitte, tämän maailman juoksun jälkeen ja sen pääruhtinaan, jolla tuulessa valta on, nimittäin sen hengen jälkeen, joka nyt epäuskoisissa lapsissa vaikuttaa,

3 Joiden seassa me myös kaikki muinoin meidän lihamme himoissa vaelsimme ja teimme lihan ja toimen tahdon jälkeen, ja me olimme luonnostamme vihan lapset niin kuin muutkin.

4 Mutta Jumala, joka rikas on laupeudesta, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,

5 Ja kuin me vielä synnissä kuolleet olimme, on hän meitä Kristuksen kanssa eläväksi tehnyt; sillä armosta olette te autuaiksi tulleet:

6 Ja on meidät ynnä hänen kanssansa herättänyt, ja istuttanut taivaallisiin menoihin Kristuksessa Jeesuksessa,

7 Että hän tulevaisilla ajoilla ylenpalttisen armonsa rikkauden hyvyydestänsä meidän kohtaamme Kristuksessa Jeesuksessa osoittaisi.

8 Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:

9 Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.

Ef. 4:19       Jotka, sitten kuin he olivat paatuneet, antoivat ylen itseänsä haureuteen ja tekivät kaikkinaista saastaisuutta ylenpalttisessa himossa.

Hepr. 3:8-9  Niin älkää paaduttako sydämiänne, niin kuin haikeudessa tapahtui kiusauksen päivänä korvessa, Kussa teidän isänne minua kiusasivat: he koettelivat minua, ja näkivät minun työni neljäkymmentä vuotta.

Hepr. 3:13  Vaan neuvokaa teitänne keskenänne joka päivä, niin kauan kuin tänä päivänä sanotaan, ettei joku teistä synnin petoksen kautta paatuisi.

Hepr. 4:7   Määrää hän taas yhden päivän, niin pitkän ajan perästä, ja Davidin kautta sanoo: tänä päivänä, (niin kuin sanottu on) tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, niin älkää paaduttako teidän sydämiänne. 

1. Piet. 1:25 Mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti, ja se on se sana, joka teidän seassanne saarnattu on.

Jer. 23:29  Eikö minun sanani ole niin kuin tuli, sanoo Herra, ja niin kuin vasara, joka vuoren murentaa?

1. Kor. 3:15  Jos jonkun teko palaa, niin hän saa vahingon; mutta hän tulee itse autuaaksi, kuitenkin niin kuin tulen kautta.

Mal. 2:7    Sillä papin huulet pitää opin kätkemän, että lakia hänen suustansa kysyttäisiin; sillä hän on Herran Seebaotin enkeli. 
1. Moos. 26:25   Ja hän rakensi siinä alttarin, ja saarnasi Herran nimestä, ja teki siihen majansa: ja hänen palvelijansa kaivoivat siihen kaivon 

Jes. 6:1      Sinä vuonna, jona kuningas Ussia kuoli, näin minä Herran istuvan korkealla ja korotetulla istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.

Hepr. 4:16 Sen tähden käykäämme edes uskalluksella armoistuimen tykö, että me laupiuden saisimme ja löytäisimme silloin armon, kuin me apua tarvitsemme.

Hepr. 12:22 Vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelien joukon tykö,

Jes. 5:5-7  KAUNISTA RAAMATUN KUVAKIELTÄ, JESAJALLE NÄYTETTY NÄKYNÄKIN JUMALAN ARMOVALTAKUNNAN SALAISUUS KUTEN JAAKOBILLE UNESSA (1. Moos. 28:17 Niin hän pelkäsi, ja sanoi: kuinka peljättävä on tämä paikka! ei tässä muu ole kuin Jumalan huone ja taivaan ovi.) 
5 Niin minä sanoin: voi minua! minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja asun sen kansan seassa, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Seebaotin. 

6 Niin lensi yksi serafimeista minun tyköni, jolla oli kädessä tulinen hiili, jonka hän otti hohtimilla alttarilta 
7 Ja rupesi minun suuhuni, ja sanoi: katso, tällä olen minä ruvennut huuliisi, että sinun pahat tekosi otettaisiin sinulta pois, ja sinun rikoksesi olisi sovitettu.

 

Hepr. 12:14-15 Noudattakaa rauhaa kaikkein kanssa ja pyhyyttä, paitsi jota ei yksikään saa Herraa nähdä, Ja ottakaa vaari, ettei joku Jumalan armosta tulisi pois, ettei joskus kasvaisi joku karvas juuri jotakuta vastahakoisuutta tekemään ja monta sen kautta tulisi saastutetuksi;

Hes. 12:2   Ihmisen poika, sinä asut kovakorvaisen kansan seassa, jolla kyllä silmät ovat nähdä, ja ei kuitenkaan tahdo nähdä, ja korvat kuulla, eikä tahdo kuitenkaan kuulla; sillä se on tottelematon huone.

Luuk. 2:30 Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,

Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen, Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansasi Israelin kunniaksi. 

Jes. 50:10  Kuka on teidän seassanne, joka pelkää Herraa, joka hänen palvelijansa ääntä kuuntelee. Joka pimeydessä vaeltaa, ja ei näe valkeutta, se toivokoon Herran nimen päälle, ja luottakoon Jumalansa päälle.

Jes. 50:11  Katso, te kaikki, jotka tulen sytytätte, jotka olette liekillä hankitut, vaeltakaa teidän tulenne valkeudessa, ja siinä liekissä, jonka te sytytitte. Se tapahtuu teille minun kädestäni; kivussa täytyy teidän levätä.

Gal. 4:19   Minun rakkaat lapseni, jotka minun täytyy vasta uudesta kivulla synnyttää, siihen asti kuin Kristus teissä jonkun muodon saisi!

Joh. 3:7     Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän pitää uudesta syntymän.

Joh. 3:3     Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vasta uudesta synny, ei hän taida Jumalan valtakuntaa nähdä.

Joh. 3:5     Jeesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.

Matt. 7:13-14 Menkää ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavea ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät; Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.

Joh. 7:37   Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jeesus ja huusi, sanoen: joka janoaa, se tulkoon minun tyköni ja juokoon.

Joh. 4:14   Mutta joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoaa iankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu iankaikkiseen elämään.

Luuk. 10:16 Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylen, se katsoo ylen minun; mutta joka minun katsoo ylen, hän katsoo ylen sen, joka minun lähetti.

Joh. 16:13  Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa.

Joh. 20:21-23  Ja Jeesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niin kuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät. Ja kuin hän nämä sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaa Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

Luuk. 24:47 Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntien anteeksi antamista kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.

Ap. t. 4:12 Ja ei yhdessäkään toisessa ole autuutta; sillä ei myös ole muuta nimeä taivaan alla ihmisille annettu, jossa meidän pitää autuaaksi tuleman.

Joh. 3:20   Sillä jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman.

Joh. 3:21   Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin; sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.

Joh. 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.

Kor. 5:20 Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa.

Jes. 55:3    Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni, kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää; ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, lujat Davidin armot.

Matt. 11:28 Tulkaa minun tyköni kaikki, jotka työtä teette ja olette raskautetut, ja minä tahdon teitä virvoittaa.

Joh. 7:37   Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jeesus ja huusi, sanoen: joka janoaa, se tulkoon minun tyköni ja juokaan.

Hepr. 10:25 Ei antaen ylen yhteistä seurakuntaa, niin kuin muutamien tapa on, vaan neuvokaa teitänne keskenänne, ja sitä enemmin kuin te näette sen päivän lähestyvän.

 Psalmit 1

1 Autuas on se, joka ei vaella jumalattomien neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat;

2 Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hänen lakiansa päivät ja yöt.

3 Hän on niin kuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka hedelmänsä antaa ajallansa, ja hänen lehtensä ei varise, ja kaikki menestyy, mitä hän tekee.

4 Mutta jumalattomat ei ole niin, vaan niin kuin akana, jonka tuuli hajottelee.

5 Sen tähden ei jumalattomat kestä tuomiota, eikä syntiset vanhurskasten seuraa.

6 Sillä Herra tietää vanhurskasten tien; mutta jumalattomien tie hukkuu.

2. Moos. 19:5 Jos te siis minun ääneni ahkerasti kuulette, ja pidätte minun liittoni, niin teidän pitää oleman minulle kallis omaisuus kaikista kansoista, vaikka muutoin koko maa on minun.

5. Moos. 8:20  Juuri niin kuin pakanat, jotka Herra hukuttaa teidän edestänne, niin teidän pitää hukkuman, ettette ole Herran teidän Jumalanne äänelle kuuliaiset.

5. Moos. 11:13-14 Ja pitää tapahtuman, jos te hyvin kuuliaiset olette minun käskyilleni, jotka minä tänä päivänä teille käsken; niin että te rakastatte Herraa teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta teidän sydämestänne ja kaikesta sielustanne, Että minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, varhain ja hiljattain; että sinä korjaat jyväsi, viinasi ja öljysi. JUMALAN SANAN SIEMENJYVÄ, PYHÄN HENGEN VIINA JA ÖLJY

5. Moos. 11:26-27 Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne, sekä siunauksen että kirouksen. Siunauksen, jos te kuuliaiset olette Herran teidän Jumalanne käskylle, jonka minä tänä päivänä teille käsken.

Room. 10:3 Sillä ei he ymmärrä Jumalan vanhurskautta, vaan pyytävät omaa vanhurskauttansa vahvistaa, eikä ole Jumalan vanhurskaudelle kuuliaiset:

Room. 10:16 Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaja sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?

Mark. 2:17 Ja kuin Jeesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat: en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.

Luukas 14

1 Ja tapahtui, että hän tuli yhden farisealaisten päämiehen huoneeseen sapattina ruoalle, ja he vartioivat häntä.

2 Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.

3 Niin Jeesus vastaten sanoi lainoppineille ja farisealaisille: sopiiko sapattina parantaa? Niin he vaikenivat.

4 Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.

5 Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoaa kaivoon, eikö hän kohta sapatin päivänä häntä ota ylös?

6 Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.

7 Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:

8 Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen sijaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,

9 Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle sijaa! ja niin sinä häpeällä menet alemmaksi istumaan.

10 Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alimmaiseen sijaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulisi ja sanoisi sinulle: ystäväni, nouse ylemmäksi; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssasi aterioivat.

11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

12 Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäsi, eli veljiäsi, ei lankojasi, taikka rikkaita kylänmiehiäsi: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.

13 Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:

14 Niin sinä olet autuas; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.

15 Mutta kuin yksi ynnä aterioivista nämä kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.

16 Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,

17 Ja lähetti palvelijansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaa, sillä kaikki ovat valmistetut.

18 Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimmäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

19 Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

20 Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sen tähden tulla.

21 Ja kuin se palvelija tuli, sanoi hän nämä herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palvelijallensa: mene nopeasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokeat.

22 Ja palvelija sanoi: herra, minä olen tehnyt niin kuin sinä käskit, ja vielä nyt sijaa on.

23 Ja herra sanoi palvelijalle: mene maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.

24 Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.

25 Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:

26 Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.

27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.

28 Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?

29 Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaa pilkkaamaan häntä,

30 Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.

31 Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?

32 Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.

33 Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.

34 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, millä sitten suolataan?

35 Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon.

Gal. 5:24   Mutta jotka Kristuksen omat ovat, ne ovat ristiinnaulinneet lihansa, himoin ja haluin kanssa.

1. Joh. 1:9  Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä, Jos me sanomme: emmepä me syntiä tehneet ole, niin me teemme hänet valehtelijaksi ja ei hänen sanansa ole meissä.

Jaak. 5:16  Tunnustakaa toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaa toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on.

Ef. 4:2 Kaikella nöyryydellä, siveydellä ja pitkämielisyydellä, ja kärsikää toinen toistanne rakkaudessa.

Kol. 3:13 Ja kärsikää toinen toistanne ja anteeksi antakaa toinen toisellenne, jos jollakin on kannetta toista vastaan; niin kuin myös Kristus teille on anteeksi antanut, niin myös tekin tehkää.

Room. 5:1-54 

1 Että me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herran Jeesuksen Kristuksen kautta,

2 Jonka kautta myös meillä oli tykö käyminen uskossa tähän armoon, jossa me seisomme ja kerskaamme Jumalan kunnian toivosta.

3 Mutta ei ainoastaan siitä, vaan me kerskaamme myös vaivoissa; sillä me tiedämme, että vaiva saattaa kärsivällisyyden,

4 Mutta kärsivällisyys koettelemuksen, koettelemus toivon.

5 Mutta toivo ei anna häpeään tulla, että Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka meille annettu on.

                                                                                                  

Hepr. 10:36 Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte.

Matteus 24  TÄSSÄ JEESUS ENNUSTAA JERUSALEMIN HÄVITYKSESTÄ, MUTTA MYÖS VIIMEISISTÄ AJOISTA, SIINÄ ON HENGELLISTÄ JA VERTAUSKUVALLISTAKIN KUVAA.

1 Ja Jeesus meni ulos ja läksi pois temppelistä, ja hänen opetuslapsensa tulivat osoittamaan hänelle temppelin rakennuksia.

2 Niin sanoi Jeesus heille: ettekö te kaikkia näitä näe? Totisesti sanon minä teille: ei pidä tässä jätettämän kiveä kiven päälle, joka ei maahan jaoteta.

3 Mutta kuin hän istui Öljymäellä, menivät opetuslapset hänen tykönsä erinänsä ja sanoivat: sano meille: koska tämä tapahtuu, ja mikä sinun tulemisesi ja maailman lopun merkki ollee?

4 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: katsokaa, ettei kenkään teitä viettele.

5 Sillä monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen Kristus! ja viettelevät monta.

6 Niin te saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaa, ettette peljästy; sillä kaikki nämä pitää tapahtuman, mutta ei vielä ole loppu.  SUURET MAAILMANSODAT JA MYÖS SOTA PIMEYDEN JA VALKEUDEN VALTAKUNTIEN VÄLILLÄ

7 Sillä kansan pitää kansaa vastaan nouseman ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, ja tulee ruttotauti ja nälkä ja maanjäristys moneen paikkaan. HENGELLISETKIN PERUSTUKSET JÄRKKYVÄT

8 Mutta kaikki nämä ovat murheiden alku.

9 Silloin he ylen antavat teitä vaivaan ja tappavat teidät, ja te tulette vihattavaksi kaikilta pakanoilta minun nimeni tähden.

10 Ja silloin monta pahenevat, ja keskenänsä pettävät toinen toisensa, ja vihaavat toinen toistansa keskenänsä.

11 Ja monta väärää profeettaa nousevat ja viettelevät monta.

12 Ja että vääryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.

13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.

14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille pakanoille todistukseksi; ja silloin tulee loppu.

15 Kuin te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta sanottu on Daniel profeetan kautta, seisovan pyhässä siassa; (joka tämän lukee, hän ymmärtäköön!)

16 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.

17 Ja joka katon päällä on, älköön astuko alas ottamaan jotakin huoneestansa.

18 Ja joka pellolla on, älköön palatko vaatteitansa ottamaan.

19 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!

20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina;

21 Sillä silloin pitää suuren vaivan oleman, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta niin tähän asti, ei myös tule.

22 Ja ellei ne päivät olisi lyhennetyt, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittujen tähden pitää ne päivät lyhennettämän.

23 Silloin jos joku teille sanoisi: katso, tässä on Kristus taikka siellä! älkää uskoko.

24 Sillä väärät Kristukset ja väärät profeetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä: niin että myös, jos taitaisi tapahtua, valitutkin eksytettäisiin.

25 Katso, minä olen teille sen ennen sanonut.

26 Jos he siis teille sanovat: katso, hän on korvessa! niin älkää menkö ulos; katso, hän on kammiossa! älkää uskoko.
EI SYNNIN LUVALLISUUDEN KORVESSA, EIKÄ ASKEETTISUUDESSA, EIKÄ RUKOUSKAMMIOSSA

27 Sillä niin kuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus.

28 Sillä kussa raato on, siihen kotkat kokoontuvat.

29 Mutta kohta sen ajan vaivan jälkeen aurinko pimenee, ja kuu ei anna valoansa, ja tähden putoavat taivaasta, ja taivaan voimat pitää liikutettaman.

30 Ja silloin näkyy Ihmisen Pojan merkki taivaassa, ja silloin kaikki sukukunnat maassa parkuvat ja saavat nähdä Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.

31 Ja hän lähettää enkelinsä suurella pasuunan äänellä, ja he kokoavat hänen valittunsa neljästä tuulesta, yhdestä taivasten äärestä niin toiseen.

32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte suven läsnä olevan:

33 Niin myös te, kuin te näette nämä kaikki, tietäkää, että se on läsnä, oven edessä.

34 Totisesti sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.

35 Taivas ja maa pitää hukkuman, mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkaantuman.

36 Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.

37 Mutta niin kuin Nooan ajat olivat, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.

38 Sillä niin kuin he niinä päivinä vedenpaisumisen edellä olivat, söivät ja joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Nooa arkkiin sisälle meni,

39 Ja ei tietäneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki: niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.

40 Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

41 Kaksi jauhavat myllyssä: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

42 Valvokaa siis; sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva.

43 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas on tuleva, kaiketi hän valvoisi, eikä sallisi kaivaa huonettansa.

44 Sen tähden olkaa te myös valmiit; sillä millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.

45 Kuka siis on uskollinen ja toimellinen palvelija, jonka Herra pani perheensä päälle, antamaan heille ruokaa ajallansa?

46 Autuas on se palvelija, jonka Herra löytää niin tehneeksi, kuin hän tulee.

47 Totisesti sanon minä teille: hän panee hänen kaiken hyvyytensä päälle.

48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta;

49 Ja rupeaa pieksämään leipäveljiänsä, niin myös syömään ja juomaan juomarien kanssa:

50 Niin sen palvelijan Herra tulee sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jolla ei hän tiedä.

51 Ja hän erottaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattujen kanssa: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

Luuk. 18:7-8  Eikös Jumalan pitäisi valittuja auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäisikö hänen sitä kärsimän? Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?

Ilm. 14:14  Ja minä näin, ja katso, valkea pilvi, ja pilven päällä istui Ihmisen Pojan muotoinen, jonka päässä oli kultainen kruunu ja terävä sirppi hänen kädessänsä.

Ilm. 14:15  Ja toinen enkeli läksi temppelistä, huutaen suurella äänellä pilven päällä istuvaiselle: sivalla sirpilläsi ja leikkaa; sillä sinulle tuli hetki leikataksesi, ja elo on maan päällä kuivaksi tullut.

Ilm. 14:16  Ja se, joka pilven päällä istui, sivalsi sirpillänsä maan päältä, ja maa tuli leikatuksi.

Apostolien teot 1

1 Ennen olen minä tosin, oi Teofilus, puhunut kaikista niistä, mitä Jeesus rupesi sekä tekemään että opettamaan,

2 Hamaan siihen päivään asti, jona hän otettiin ylös, sitten kuin hän apostoleille, jotka hän valinnut oli, Pyhän Hengen kautta oli käskyn antanut;

3 Joille hän myös kärsimisensä jälkeen oli itsensä eläväksi osoittanut moninaisilla merkeillä, ja näkyi heille neljäkymmentä päivää, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta.

4 Ja kuin hän heidät oli koonnut, kielsi hän heitä lähtemästä Jerusalemista, vaan että he Isän lupausta odottaisivat, josta te olette (sanoi hän) kuulleet minulta.

5 Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä, ei monen päivän perästä.

6 Kuin he siis kokoontuneet olivat, kysyivät he häneltä, sanoen: Herra, tällä ajallakos Israelille valtakunnan jälleen rakennat?

7 Mutta hän sanoi heille: ei teidän tule tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä on omaan voimaansa pannut.

8 Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani oleman, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitten maailman ääreen.

9 Ja kuin hän nämä sanonut oli, otettiin hän ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänen ylös heidän silmiensä edestä.

10 Ja kuin he katselivat taivaaseen, hänen mennessänsä, katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa,

11 Jotka myös sanoivat: Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaaseen? Tämä Jesus, joka teiltä otettiin ylös taivaaseen, on niin tuleva kuin te hänen taivaaseen menevän näitte.

12 Silloin he palasivat Jerusalemiin vuorelta, joka Öljymäeksi kutsutaan ja on läsnä Jerusalemia sabatin matkan.

13 Ja kuin he tulivat sisälle, niin he astuivat ylös saliin, kussa he oleskelivat: Pietari ja Jaakob, ja Johannes ja Andreas, Filippus ja Tuomas, Bartolomeus ja Matteus, Jaakob Alfein poika ja Simon Selotes, ja Juudas Jaakobin.

14 Nämä kaikki olivat yksimielisesti pysyväiset rukouksessa ja anomisessa, vaimoin kanssa ja Marian Jeesuksen äidin ja hänen veljiensä kanssa.

15 Ja niinä päivinä nousi Pietari opetuslasten keskellä ja sanoi: (ja joukko oli nimiltä yhteen lähes kaksikymmentä toista sataa:)

16 Te miehet ja veljet! se kirjoitus piti täytettämän, jonka Pyhä Henki oli Davidin suun kautta Juudaksesta ennen sanonut, joka niiden johdattajaksi tuli, jotka Jeesuksen ottivat kiinni.

17 Sillä hän oli meidän lukuumme luettu, ja oli tämän viran meidän kanssamme saanut.

18 Hän siis on ansainnut pellon vääryyden palkasta, ja kuin hän pudotettiin alas, on hän keskeltä kahtia pakahtunut, että kaikki hänen sisällyksensä läksivät ulos.

19 Ja se oli tiettävä kaikille, jotka Jerusalemissa asuvat, että se pelto heidän kielellänsä kutsutaan Akeldama, se on: veripelto.

20 Sillä se on kirjoitettu Psalmit-raamatussa: hänen kotonsa tulkoon kylmille eikä siinä pidä asujainta oleman, ja toisen pitää hänen piispautensa saaman.

21 Niin pitää näistä miehistä, jotka meidän kanssamme olleet ovat kaiken sen ajan kuin Herra Jeesus meidän kanssamme ulos ja sisälle kävi,

22 Ruveten Johanneksen kasteesta hamaan siihen päivään asti, jona hän meiltä otettiin ylös, yksi tuleman hänen ylösnousemisensa todistajaksi ynnä meidän kanssamme.

23 Ja he asettivat kaksi ehdolle: Josephin, joka kutsuttiin Barsabas ja liialta nimeltä Justus, ja Mattiaan.

24 Ja he rukoilivat ja sanoivat: sinä Herra, joka kaikkein sydämet tiedät! osoita, kumman sinä näistä kahdesta olet valinnut,

25 Saamaan tämän palveluksen ja apostolin viran arpaa, josta Juudas on vilpistynyt pois, menemään pois sijallensa.

26 Ja he heittivät heistä arpaa, ja arpa lankesi Mattiaan päälle, ja hän valittiin yksimielisesti yhdentoistakymmenen apostolin sekaan.

2. Pietarin kirje 3

1 Tämän nyt toisen lähetyskirjan minä teille, minun rakkaani, kirjoitan, jolla minä herätän ja neuvon teidän vakaata mieltänne,

2 Että te muistaisitte ne sanat, jotka ennen pyhiltä profeetoilta sanotut ovat, ja myös meidän käskymme, jotka olemme Herran ja Vapahtajan apostolit.

3 Ja tietäkäät se ensin, että viimeisinä päivinä tulevat pilkkaajat, jotka oman himonsa jälkeen vaeltavat,

4 Ja sanovat: kussa on lupaus hänen tulemisestansa? Sillä siitä päivästä, kuin isät ovat nukkuneet, pysyvät kaikki niin kuin ne luonnon alusta olleet ovat.

5 Mutta tietäen ei he tahdo tietää, että taivaat muinoin olivat, ja maa vedestä, joka vedessä Jumalan sanan kautta seisoo.

6 Kuitenkin siihen aikaan se maailma niiden kautta vedenpaisumisella hukkui.

7 Niin myös ne taivaat ja maa, jotka nyt ovat, hänen sanansa kautta säästetään tulen varaksi tuomiopäivään asti, jona jumalattomat ihmiset kadotetaan.

8 Mutta tätä yhtä ei pidä teiltä salattaman, minun rakkaani: yksi päivä on Herran edessä niin kuin tuhannen ajastaikaa, ja tuhannen ajastaikaa niin kuin yksi päivä.

9 Ei Herra viivytä lupaustansa, (niin kuin muutamat sen viipyvän luulevat,) vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen, ja ei tahdo, että jonkun pitäisi hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen kääntäisi.

10 Mutta Herran päivä on tuleva niin kuin varas yöllä, ja silloin taivaat suurella pauhinalla menevät pois, mutta elementit pitää palavuudesta sulaman, ja maa, ja rakennukset, jotka hänessä ovat, pitää palaman ylös.

11 Että kaikki nämä pitää katoaman, minkä kaltaiset tulee teidän silloin olla pyhissä menoissa ja jumalisuudessa:

12 Niin että te odotatte ja ikävöitte Jumalan päivän tulemista, jona taivaat tulesta raukeavat ja elementit palavuudesta sulavat?

13 Mutta me odotamme uusia taivaita ja uutta maata hänen lupauksensa jälkeen, joissa vanhurskaus asuu.

14 Sen tähden, minun rakkaani, että te näitä odotatte, niin ahkeroikaa, että te hänen edessänsä puhtaiksi ja nuhteettomiksi rauhassa löydettäisiin;

15 Ja lukekaa meidän Herran Jeesuksen Kristuksen pitkämielisyys teidän autuudeksenne, niin kuin myös meidän rakas veljemme Paavali siitä viisaudesta, joka hänelle annettu on, teille on kirjoittanut,

16 Joka myös jokaisessa kirjassansa näistä puhuu, joissa muutamat ovat työläät ymmärtää, jotka taitamattomat ja huikentelevaiset turmelevat, niin kuin muutkin Raamatut, omaksi kadotukseksensa.

17 Nyt että te, minun rakkaani, sen jo ennen tiedätte, niin karttakaa, ettette vieteltäisi jumalattomien eksytyksellä ynnä heidän kanssansa, ja lankeaisi pois omasta vahvuudestanne,

18 Vaan kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa: jolle olkoon kunnia sekä nyt että iankaikkiseen aikaan, aamen!

LISÄÄ RAAMATUN VIITTEITÄ KOHTAAN: MIKSI KAIKKI IHMISET EIVÄT PELASTU JA NIIN HARVA ON OIKEIN USKOMASSA?

Bibliasta 1776

Ps. 87:5  Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa.

Matt. 18:1-6  Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa? Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä, Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

Mark. 10:13-16  Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat. Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka ei Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle. Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.

Ilm. 5:9  Ja veisasivat uutta virttä, sanoen: sinä olet mahdollinen kirjaa ottamaan ja sen sineteitä avaamaan; sillä sinä olet tapettu ja verelläs meitä Jumalalle lunastit kaikkinaisista sukukunnista, ja kielistä, ja kansoista ja pakanoista,

Ilm. 7:9  Sen jälkeen näin minä, ja katso, suuri joukko, jota ei yksikään lukea taitanut, kaikista pakanoista, ja sukukunnista, ja kansoista ja kielistä, seisovan istuimen edessä ja Karitsan edessä, valkeilla vaatteilla puetetut, ja palmut heidän käsissänsä.

Matt. 10:22  Ja te tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden. Mutta joka loppuun asti vahvana pysyy, hän tulee autuaaksi.

Matt. 24:13  Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.

1. Kor. 1:8  Joka myös teitä loppuun asti vahvistaa, että te olisitte nuhteettomat meidän Herran Jesuksen Kristuksen päivänä.

Hepr. 3:6  Mutta Kristus niinkuin Poika ylitse huoneensa, jonka huone me olemme, jos me muutoin uskalluksen ja toivon kerskaamisen loppuun asti vahvana pidämme.

Hepr. 9:23  Niin siis tarvitaan, että taivaallisten kuvat senkaltaisilla puhdistetaan; mutta itse taivaalliset pitää paremmilla uhreilla puhdistettaman kuin ne olivat.

1. Piet. 1:6-10  Jossa te saatte iloita, te, joita nyt vähän aikaa, jos tarvitaan, moninaisilla kiusauksilla vaivataan: Että teidän uskonne koettelemus paljoa kalliimmaksi löydettäisiin kuin katoova kulta, joka tulessa koetellaan, kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi, koska Jesus Kristus ilmaantuu, Jota te rakastatte, vaikka ette häntä näe, jonka päälle te myös uskotte, ehkette nyt häntä näe, niin te kuitenkin saatte iloita sanomattomalla ja kunniallisella ilolla, Ja käsitätte teidän uskonne lopun, sieluin autuuden, Jota autuutta prophetat ovat etsineet ja tutkineet, jotka teille tulevaista armoa ennustaneet ovat;

5. Moos. 8:2  Ja muista kaikkea sitä matkaa, jonka kautta Herra sinun Jumalas johdatti sinun näinä neljänäkymmenenä vuotena korvessa, vaivataksensa sinua ja koetellaksensa sinua, tietääksensä mitä sinun sydämessäs oli, pitäisitkö hänen käskynsä, vai etkö.

5. Moos. 8:16  Ja ravitsi sinun mannalla korvessa, josta ei sinun isäs tietäneet, vaivataksensa ja koetellaksensa sinua, ja viimeiseltä hyvää tehdäksensä sinulle.

Ps. 18:30  Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.

Ps. 66:10  Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.

Jes. 28:16  Sentähden sanoo Herra, Herra: katso, minä lasken Zioniin perustuskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, joka hyvin on perustettu: joka uskoo, ei hänen pidä peljästymän

Jes. 48:10  Katso, minä tahdon koetella sinua, mutta ei niinkuin hopiata, vaan minä teen sinun valituksi murheen pätsissä.

Jer. 17:10  Minä Herra tahdon tutkia sydämen ja koetella munaskuut ja annan kullekin hänen töittensä jälkeen ja hänen töittensä hedelmän jälkeen.

Dan. 12:10  Monta puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pitävät jumalattoman menon ja jumalattomat ei näitä tottele, mutta ymmärtäväiset ottavat näistä vaarin.

Luuk. 12:56  Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te taidatte koetella, miksi ette siis tätä aikaa koettele?

1. Kor. 11:19  Sillä teidän seassanne pitää myös eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän seassanne ilmoitettaisiin.

2. Kor. 2:9  Sillä sentähden minä myös olen kirjoittanut, koetellakseni teitä, jos te olette kaikkiin kuuliaiset,

1. Tess. 2:4  Vaan niinkuin me Jumalalta koetellut olemme, ja meille on evankeliumi uskottu, niin me myös puhumme; ei niin että me tahtoisimme ihmisille kelvata, vaan Jumalalle, joka meidän sydämemme koettelee.

1. Piet. 1:7  Että teidän uskonne koettelemus paljoa kalliimmaksi löydettäisiin kuin katoova kulta, joka tulessa koetellaan, kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi, koska Jesus Kristus ilmaantuu,

1. Piet. 4:12  Minun rakkaani! älkäät oudoksuko sitä hellettä, joka teille tapahtuu, että teitä koetellaan, niinkuin teille jotakin outoa tapahtuis;

1. Kor. 9:25  Mutta jokainen joka kilvoittelee, kaikista hän itsensä pitää pois. Ne tosin sitä varten, että he katoovaisen kruunun saisivat; mutta me katoomattoman.

1. Kor. 9:26  Mutta en minä niin juokse kuin tietämättömän puoleen, ja minä kilvoittelen, ei niinkuin tuulta pieksäin.

Fil. 1:27  Ainoastaan käyttäkäät itsenne niinkuin Kristuksen evankeliumille sovelias on, että jos minä tulen ja näen teidät eli poissa ollessani saan kuulla teistä, että te olette yhdessä hengessä ja yhdessä sielussa meidän kanssamme evankeliumin uskossa kilvoitelleet.

Fil. 1:30  Ja pysytte siinä kilvoituksessa, jonka te minussa näitte ja nyt minusta kuulette.

Kol. 1:29  Jota minä myös ahkeroitsen ja hänen vaikutuksensa jälkeen kilvoittelen, joka minussa väkevästi vaikuttaa.

Kol. 2:18  Älkäät antako kenenkään voittaa teidän kilvoituksenne palkkaa, joka tahtoo teitä nöyryyteen ja enkelien palvelukseen, vaeltain niissä, joita ei hän nähnyt ole, ja on tyhmästi lihallisessa mielessänsä paisunut,

1. Tess. 2:2  Vaan niinkuin me ennen kärsineet ja häväistyt olimme Philipissä, niinkuin te tiedätte, kuitenkin olimme me rohkiat meidän Jumalassamme, puhumaan teille Jumalan evankeliumia suuressa kilvoittelemisessa.

1. Tim. 6:4  Hän on paisunut ja ei taida mitään, vaan on sairas kysymyksissä ja sanain kilvoituksissa, joista kateus, riita, häväistys ja pahat luulot tulevat,

1. Tim. 6:12  Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, käsitä ijankaikkinen elämä, johonka sinä kutsuttu olet, ja olet tunnustanut hyvän tunnustuksen monen todistajan edessä.

2. Tim. 2:5  Ja jos joku kilvoittelee, niin ei hän kruunata, ellei hän toimellisesti kilvoittele.

2. Tim. 4:7  Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon pitänyt.

Tit. 3:9  Mutta hulluja tutkimisia, polvilukuja, riitoja ja kilvoituksia laista vältä; sillä ne ovat turhat ja kelvottomat.

Hepr. 10:32  Muistakaa siis entisiä päiviä, joina te valistetut olitte ja kärsitte monen vaivan kilvoituksen:

Hepr. 12:1  Sentähden myös me, että meillä on näin suuri todistusten joukko meidän ympärillämme, niin pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee, ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on,

Hepr. 12:4  Sillä ette ole vielä hamaan vereen asti kilvoitellen syntiä vastaan olleet,

Juud. 1:3  Te rakkaat! että minulla oli suuri ahkeruus teille yhteisestä autuudesta kirjoittaa, pidin minä sen tarpeellisena teitä kirjoituksella neuvoa, että te uskon puolesta kilvoittelisitte, joka kerta pyhille annettu on.

Ps. 45:7  Sinä rakastit vanhurskautta, ja vihasit jumalatointa menoa: sentähden, oi Jumala, on sinun Jumalas voidellut sinua ilo-öljyllä enempi kuin sinun osaveljes.

Ps. 52:3  Sinä rakastat enempi pahaa kuin hyvää, ja puhut valhetta pikemmin kuin oikeutta, Sela!

Ps. 87:2  Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.

Ps. 119:127  Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.

Laul. l. 1:4  Vedä minua, niin me juoksemme perässäs: Kuningas vie minun kammioonsa: Me iloitsemme ja riemuitsemme sinusta, me muistamme sinun rakkauttas enempi kuin viinaa: hurskaat rakastavat sinua.

Matt. 10:37  Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.

Mark. 12:33  Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.

Luuk. 7:42  Koska ei heillä ollut varaa maksaa, antoi hän molempain anteeksi. Sano siis, kumpi näistä häntä enemmän rakastaman pitää?

Joh. 3:19  Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat.

Joh. 12:43  Sillä he rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.

Joh. 21:15  Kuin he siis syöneet olivat, sanoi Jesus Simon Pietarille: Simon Jonan poika! rakastatkos minua enempi kuin nämät? Hän sanoi: jaa, Herra, sinä tiedät, että minä sinua rakastan. Hän sanoi hänelle: ruoki minun karitsoitani.

2. Tim. 3:4  Pettäjät, tuimat, paisuneet, jotka enemmin hekumaa kuin Jumalaa rakastavat,

Hepr. 1:9  Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä, sentähden on sinun, oi Jumala, sinun Jumalas voidellut ilo-öljyllä enempi kuin sinun osaveljes.

Jes. 44:9  Epäjumalain tekiät ovat kaikki turhat, ja joista he paljon pitävät, ei ne ole mitään tarpeelliset; he ovat heidän todistajansa, ja ei näe mitään, eikä mitään ymmärrä: sentähden pitää heidän häpiään tuleman.

Jes. 48:17  Näin sanoo Herra sinun pelastajas, Israelin Pyhä: minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinulle opetan mikä tarpeellinen on, ja johdatan sinua tietä, jotas käyt.

Luuk. 10:42  Vaan yksi on tarpeellinen: Maria on hyvän osan valinnut, joka ei häneltä pidä otettaman pois.

Joh. 11:50  Ette myös ajattele, että se on meille tarpeellinen, että yksi ihminen kuolee kansan tähden, ettei kaikki kansa hukkuisi.

Joh. 16:7  Kuitenkin sanon minä teille totuuden: se on teille tarpeellinen, että minä menen pois; sillä ellen minä mene pois, niin ei Lohduttaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen pois, niin minä hänen teille lähetän.

Ap. t. 15:28  Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:

Ap. t. 20:20  Etten minä ole mitään tarpeellista teiltä salannut, jota en minä ole teille ilmoittanut, ja olen teille opettanut julkisesti ja huone huoneelta,

1. Kor. 10:23  Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi.

1. Kor. 12:22  Vaan paljoa enemmin ne ruumiin jäsenet, jotka heikommaksi näkyvät, ovat tarpeelliset.

2. Kor. 9:5  Sentähden näin minä tarpeelliseksi veljiä neuvoa, että he ensin menevät teidän tykönne ja edellä valmistavat teidän ennen luvatun hyvän lahjanne, että se valmis olis, niinkuin hyvä teko ja ei niinkuin vaatimus.

Fil. 1:22  Mutta jos lihassa elää, se on minulle tarpeellinen, ja mitä minä valitsen, en minä tiedä.

Fil. 1:24  Mutta paljoa tarpeellisempi on lihassa olla teidän tähtenne.

Fil. 2:25  Vaan minä olen nähnyt tarpeelliseksi teidän tykönne lähettää veljeä Epaphroditusta, joka minun virkaveljeni ja sotakumppanini ja teidän myös apostolinne on, joka minua myös tarpeessani autti;

1. Tim. 4:8  Sillä ruumiillinen harjoitus vähän kelpaa; mutta jumalisuus on tarpeellinen kaikissa asioissa, jolla on sekä nykyisen että tulevaisen elämän lupaus.

2. Tim. 2:21  Jos joku itsensä senkaltaisista ihmisistä puhdistaa, se tulee kunniaan pyhitetyksi astiaksi, perheenisännälle tarpeelliseksi ja kaikkiin hyviin töihin valmistetuksi.

2. Tim. 3:16  Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa:

2. Tim. 4:11  Ainoastaan Luukas on minun kanssani. Ota Markus tykös ja tuo häntä kanssas; sillä hän on sangen tarpeellinen minulle palvelukseen.

Tit. 3:8  Tämä on totinen sana ja näitä minä tahdon sinun vahvasti opettaman, että ne, jotka Jumalan päälle uskoneet ovat, ahkeroitsisivat hyvissä töissä muiden edellä käydä: nämät ovat ihmisille hyvät ja tarpeelliset.

Filem. 1:11  Joka sinulle muinen kelvotoin oli, mutta nyt sinulle ja minulle kyllä tarpeellinen, jonka minä nyt olen lähettänyt jälleen.

Hepr. 6:7  Sillä maa, joka sateen sisällensä särpää, joka usein sen päälle tulee, ja kasvaa tarpeellisia ruohoja niille, jotka sitä viljelevät, se saa siunauksen Jumalalta.

Hepr. 10:36  Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte.

Juud. 1:3  Te rakkaat! että minulla oli suuri ahkeruus teille yhteisestä autuudesta kirjoittaa, pidin minä sen tarpeellisena teitä kirjoituksella neuvoa, että te uskon puolesta kilvoittelisitte, joka kerta pyhille annettu on.

Ef. 2:1-3  Ja myös (herätti) teidät, kuin te kuolleet olitte ylitsekäymisten ja syntein tähden,Joissa te muinen vaelsitte, tämän maailman juoksun jälkeen ja sen pääruhtinaan, jolla tuulessa valta on, nimittäin sen hengen jälkeen, joka nyt epäuskoisissa lapsissa vaikuttaa Joiden seassa me myös kaikki muinen meidän lihamme himoissa vaelsimme ja teimme lihan ja toimen tahdon jälkeen, ja me olimme luonnostamme vihan lapset niinkuin muutkin.

Heprealaiskirje 2

1 Sentähden pitää meidän sitä visummin niistä vaarin ottaman, joita me kuulleet olemme, ettemme joskus pahenisi.

2 Sillä jos se sana oli vahva, joka enkelitten kautta puhuttiin, ja kaikki ylitsekäymys ja tottelemattomuus on jo ansaitun palkkansa saanut:

3 Kuinkas me välttäisimme, jos me senkaltaisen autuuden katsomme ylön? joka sitte, kuin se ensin Herralta saarnattu oli, meissä vahvistetuksi tuli niiden kautta, jotka sen kuulleet olivat.

4 Ja Jumala on siihen todistuksensa antanut sekä ihmeillä että tunnustähdillä, niin myös moninaisilla voimallisilla töillä ja Pyhän Hengen jakamisilla tahtonsa jälkeen.

5 Sillä ei hän ole enkelitten alle antanut tulevaista maailmaa, josta me puhumme.

6 Mutta yksi sen todistaa toisessa paikassa ja sanoo: mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?

7 Sinä olet hänen vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alentanut: sinä olet hänen kunnialla ja ylistyksellä kaunistanut, ja asettanut kättes töiden päälle.

8 Kaikki olet sinä heittänyt hänen jalkainsa alle. Sillä siinä, että hän kaikki on hänen allensa heittänyt, ei hän mitään jättänyt, jota ei hän ole hänen allensa heittänyt; mutta nyt emme vielä näe kaikkia hänen allensa heitetyksi.

9 Vaan Jesuksen, joka vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alennettu oli, näemme me kuoleman kärsimisen kautta kaunistetuksi kunnialla ja ylistyksellä, että hänen piti Jumalan armosta kaikkein edestä kuolemaa maistaman.

10 Sillä se sopi hänen, jonka tähden kaikki ovat ja jonka kautta kaikki ovat, joka paljon lapsia kunniaan saattaa, että hän heidän autuutensa Pääruhtinaan kärsimisen kautta täydelliseksi tekis.

11 Sillä ne kaikki yhdestä ovat, sekä se, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, jonka tähden ei hän myös häpee heitä veljiksensä kutsua,

12 Sanoen: minä julistan sinun nimes minun veljilleni ja keskellä seurakuntaa sinua veisulla ylistän;

13 Ja taas: minä turvaan häneen; ja taas: katso, minä ja ne lapset, jotka Jumala minulle antanut on,

14 Että siis lapsilla on liha ja veri, niin on hän myös niistä osalliseksi tullut, että hän olis kuoleman kautta hukuttanut sen, jolla kuoleman valta oli, se on: perkeleen,

15 Ja päästänyt ne, jotka kuoleman pelvosta piti kaiken ikänsä orjana oleman.

16 Sillä ei tosin hän koskaan enkeleitä päällensä ota, vaan Abrahamin siemenen hän päällensä ottaa,

17 Josta hänen kaiketi piti veljiensä kaltainen oleman, että hän armollinen ja uskollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edessä olis, sovittamaan kansan syntejä.

18 Sillä siitä, että hän kärsinyt on ja on kiusattu, taitaa hän myös niitä auttaa, jotka kiusataan.

2. Korinttolaiskirje 5

17 Sentähden jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luontokappale; sillä vanhat ovat kadonneet, katso, kaikki ovat uudeksi tulleet.

18 Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt.

20 Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.

21 Sillä hän on sen, joka ei mitään synnistä tietänyt, meidän edestämme synniksi tehnyt, että me hänessä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa.

Fil. 2:13  Sillä Jumala vaikuttaa teissä sekä tahdon että toimituksen, hyvän suosionsa jälkeen.

1. Moos. 6:5-7  Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika. Ja Herra katui ihmisen tehneensä maan päälle, ja tuli murheelliseksi sydämessänsä. Ja Herra sanoi: Minä tahdon ihmisen, jonka minä loin, hukuttaa maan päältä, hamasta ihmisestä niin karjaan asti, matoihin ja ja taivaan lintuihin asti; sillä minä kadun, että minä niitä tehnyt olen.

Joona 3:10  Kuin Jumala näki heidän työnsä, että he palasivat pahasta tiestänsä, katui Jumala sitä pahaa, jota hän oli puhunut heille tehdäksensä, ja ei tehnytkään.

Jesaja 55

1 Kaikki janoovaiset, tulkaat vetten tykö, tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaat, ostakaat ja syökäät; tulkaat, ostakaat, ilman rahaa ja ilman hintaa, viinaa ja rieskaa.

2 Miksi te annatte rahan siinä, kussa ei leipää ole, ja teidän työnne siinä, kussa ei ole ravintoa? Kuulkaat minua, ja nauttikaat hyvää, ja teidän sielunne riemuitkaan lihavuudessa.

3 Kallistakaat korvanne ja tulkaat minun tyköni, kuulkaat, niin teidän sielunne saa elää; ja minä teen teidän kanssanne ijankaikkisen liiton, lujat Davidin armot.

4 Katso, minä panin hänen kansoille todistajaksi, päämieheksi ja opettajaksi kansoille.

5 Katso, sinun pitää kutsuman pakanat, joita et sinä tunne, ja ne pakanat, jotka ei sinua tunteneet, pitää juokseman sinun tykös, Herran sinun Jumalas tähden, ja Israelin Pyhän tähden, joka sinua kaunisti.

6 Etsikäät Herraa, kuin hän löytää taitaan: rukoilkaat häntä, koska hän läsnä on.

7 Jumalatoin hyljätköön tiensä, ja pahointekiä ajatuksensa, ja palatkaan Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänen tykönänsä on paljon anteeksiantamusta.

8 Sillä minun ajatukseni ei ole teidän ajatuksenne, ja teidän tienne ei ole minun tieni, sanoo Herra.

9 Vaan niin paljo korkeampi kuin taivas on maasta, niin ovat myös minun tieni korkeammat teidän teitänne, ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

10 Sillä niinkuin sade ja lumi tulee taivaasta alas, ja ei mene sinne jälleen, vaan tuorettaa maan, ja tekee sen hedelmälliseksi ja antaa sen kasvaa, ja antaa siemenen kylvettää ja leivän syötää;

11 Niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee, ei sen pidä tyhjänä palajaman minun tyköni, vaan tekemän mitä minulle otollinen on, ja sen pitää menestymän, jota varten minä sen lähettänytkin olen.

12 Sillä ilossa teidän pitää lähtemän ja rauhassa saatettaman; vuoret ja kukkulat pitää teidän edessänne kiitosta veisaaman, ja kaikki puut kedolla käsillänsä yhteen lyömän.

13 Hongat pitää orjantappurain siassa kasvaman, ja myrttipuu nukulaisten edestä; ja se pitää oleman Herralle nimeksi, ijankaikkiseksi merkiksi, jota ei pidä hävitettämän.

Ef. 2:8-9  Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on: Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

Gal. 5:4  Te olette Kristuksen kadottaneet, jotka lain töillä tahdotte vanhurskaiksi tulla, ja olette armosta luopuneet.

1. Kor. 15:10  Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on.

Room. 4:16  Sentähden tulee se uskosta, että sen pitää armosta oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka Abrahamin uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,

Joh. 1:16  Ja me olemme kaikki hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta.

2. Moos. 34:5-7 

5 Ja Herra astui alas pilvessä, ja seisoi hänen kanssansa siellä, ja saarnasi Herran nimestä.

6 Ja Herra vaelsi hänen kasvoinsa edessä, ja huusi: Herra, Herra Jumala (on) laupias ja armollinen, ja pitkämielinen, suuresta armosta ja totuudesta;

7 Joka pitää laupiuden tuhanteen polveen, ja ottaa pois vääryyden, ylitsekäymisen ja synnin: jonka edessä ei yksikään ole viatoin, joka etsii isäin vääryyden ja lasten ja lastenlasten päälle, hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen.

Jes. 16:5  Mutta istuin valmistetaan armosta yhdelle istua, totuudessa, Davidin majassa, tuomita ja etsiä oikeutta, ja pikaisesti toimittaa vanhurskautta.

Jer. 31:3  Herra ilmestyy minulle kaukaa: minä olen ijankaikkisella rakkaudella sinua rakastanut, sentähden olen minä vetänyt sinua puoleeni sulasta armosta.

Joh. 1:12-14  Mutta niille, jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle, Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä armoa ja totuutta.

1. Tess. 1:5  Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei ainoastansa puheessa, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä, ja vahvassa tiedossa; niinkuin te tiedätte, minkäkaltaiset me teidän tykönänne teidän tähtenne olimme.

Ilm. 12:12  Sentähden te, taivaat, iloitkaat, ja jotka niissä asutte. Voi maan ja meren asuvia! sillä perkele astuu alas teidän tykönne, pitäin suurta vihaa, tietäen itsellänsä vähän aikaa olevan.

Luuk. 18:27  Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.

Ap. t. 13:46  Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niinme käännymme pakanain tykö.

Ap. t. 26:8  Miksi se luotaan mahdottomaksi uskoa teidän tykönänne, että Jumala kuolleet herättää?

Matt. 7:13  Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät;

Matt. 7:14  Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.

Sananl. 3:34  Hän pilkkaa pilkkaajia; mutta nöyrille hän antaa armon.

Jaak. 4:6  Ja antaa runsaasti armon; sentähden hän sanoo: Jumala seisoo ylpeitä vastaan, mutta nöyrille antaa hän armon.

1. Piet. 5:5  Niin myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiintiästi nöyryyteen; sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.

HAKEMISTO